Lapin ortodoksinen seurakunta Petsamo-sali Rovaniemen seurakuntakeskukseen.

( http://yle.fi/alueet/lappi/2011/05/http://yle.fi/alueet/lappi/2011/05/lapin_ortodoksien_uusi_seurakuntatalo_huokuu_petsamo-henkea_2610707.html )

21052011172.jpg

Petsamo-salin tuki ry

Petsamo-salin tukiyhdistys on perustettu 2009. Sen tavoitteena on edistää Petsamon historiallisen ja kulttuurisen perinteen säilymistä ja esillä pitämistä Lapin ortodoksisen kirkon yhteyteen rakennettavassa Petsamo-salissa.

Petsamo – Suomen itäinen käsivarsi

Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 1920 ja luovutettiin takaisin Neuvostoliitolle rauhanehtojen vaatimuksesta 1944. Petsamo oli 24 vuotta Suomelle kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti tärkeä alue ja 21052011171.jpg21052011170.jpg21052011169.jpgsen perintö on edelleen tärkeä erityisesti entisille petsamolaisille ja heidän jälkeläisilleen.

Petsamon rikkauksia olivat luonto, riista ja kalat, läpi vuoden sulana oleva satama pohjoiselle jäämerelle, Rovaniemeltä Petsamoon rakennettu maantie, nikkeliteollisuus ja kalanjalostus.

Nopeasti kasvava teollisuus ja palvelut houkuttelivat siirtolaisia koko Suomesta. Myös turismi löysi sinne tiensä, joten alue kasvoi ja kansainvälistyi. Suomeen liitettäessä Petsamon väkiluku arvioitiin noin 1500 henkilöksi, vuoteen 1944 se oli kasvanut noin 5200 henkilöön.

Ortodoksinen Petsamo

Petsamon alueliitoksessa Suomeen liitettiin kolme kolttasaamelaista lapinkylää eli pyyntisiitaa, neljä jäi rajan taakse. Koltat harjoittivat säteittäistä muuttoa, ja muuttopaikat määräytyivät kalastuksen mukaan. Perinteinen kolttayhteisö oli tasa-arvoinen, ja yhteisön saaliit jaettiin perheitten kesken tasan. Peurojen ja turkisten nahat olivat veronmaksun välineitä ja kauppatavaraa. Ensimmäisen maailmansodan murrosvaiheet pienensivät jo tuntuvasti poroeloa ja murensivat pyyntikulttuuriin pohjautuvaa elämäntapaa.

Koltat olivat olleet jo vuosisatoja ortodokseja. Kolttien käännyttäminen ortodoksiseen uskoon alkoi 1500-luvulla karjalais-venäläisen lähetystyön tuloksena. Munkki Trifon, maallikkonimeltään Mitrofan (1495–1583) voitti kolttien luottamuksen, kastoi heitä uskoon ja perusti Petsamoon Pyhän Kolminaisuuden luostarin 1533.

Venäjän tsaarit myönsivät luostarille laajoja maaomaisuuksia ja kalastusoikeuksia, joten hengellisen tehtävänsä ohella luostari oli myös tärkeä taloudellinen ja poliittinen keskus. Luostari hävitettiin 1589 Ruotsin ja Venäjän välisissä sotatoimissa ja sen toiminta oli rajoitettua aina 1800-luvulle saakka. Luostarin uusi kukoistuskausi alkoi 1890-luvulla igumeeni Jonafanin toimiessa luostarin määrätietoisena kehittäjänä. Munkit olivat pääasiassa alueen kolttasaamelaisia. Luostari oli tärkeä pyhiinvaelluskohde ja ortodoksisuuden luja linnake.

Ennen Suomeen liittämistä luostari oli valtion ohella ainoa maanomistaja. Luostarin taloudellista vaurautta kuvaa se, että luostarilla oli oma sähkölaitos, lennätin, tiilitehdas, ylä- ja alaluostari, useita kirkkoja, koulu paikallisen väestön lapsille, suuri porokarja ja karjatila. Munkkien määrä oli 50, maallikkotyöläisiä 175. Alueliitoksen yhteydessä Suomen valtio otti itselleen luostarin maaomaisuuden ja jätti luostarin käyttöön vain 10 % omaisuudesta.

Suomen Petsamoon perustettiin Viipurin hiippakuntaan kuuluva ortodoksinen seurakunta. Väestötietojen mukaan seurakuntaan kuului Suomeen liitettäessä noin 800 jäsentä ja väkiluku kasvoi sotavuosiin mennessä 1200 jäseneen. Vuodesta 1929 lähtien seurakunnan kirkkoherrana toimi Yrjö Räme. Hänellä oli suomen- ja venäjänkielen taitonsa ansiosta hyvät edellytykset saavuttaa seurakuntalaistensa luottamus. Hän toimi myös kirkollishallituksen pyynnöstä luostarin talouden valvojana. Pappistyössään hän pyrki määrätietoisesti kehittämään uskonnonopetusta ja kansakoulujen perustamista. Hän toimi seurakuntalaistensa sielunhoitajana ja luottomiehenä koko sodan, evakkoaikojen ja sen jälkeisten järjestelyjen aikana aina vuoteen 1949. Tämän jälkeen Petsamon seurakunnan jatkajaksi perustettiin vuonna 1950 Lapin ortodoksinen seurakunta, jonka kirkkoherrana Yrjö Räme palveli vuoteen 1970, eläkkeelle jäämiseensä saakka.

Petsamo-sali Petsamon kulttuurin säilyttäjänä

Lapin ortodoksinen seurakunta jatkaa luonnostaankin Petsamon ortodoksista ja kulttuurista perintöä. Uuden seurakuntatalon rakentamisessa tämä tuodaan määrätietoisesti esille. Jo arkkitehtuurisesti sisäänkäyntiin otetaan aiheita Petsamon luostarirakennuksista. Seurakuntasali nimetään Petsamo-saliksi ja siihen kootaan pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä Petsamon ortodoksisesta seurakunnasta ja Petsamon luostarista.

Petsamo-salin tuki ry:n jäsenet toimivat ortodoksisen seurakunnan tukena Petsamon kulttuurin esille tuomisessa sekä varain hankinnassa Petsamo-salin toteutumisessa.

Yhteystiedot

Liity jäseneksi

ks. Paimensanomat http://www.ortodoksi.net/index.php/Paimen~Sanomat