Petsamon karttoja ja niihin liittyviä valokuvia ennen - 44 ja sen jk

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Petsamoa asuttivat alkuperäiskansat kunnes 1860 jk Paatsjokivarteen ja Kalastajasaarentoon alkoi vähitellen virrata uudisasukkaita Karjalasta ja muualta Suomesta. Moni siirtyi Ruijan rannoilta silloisen Venäjän puolelle Petsamoon johon tsaari oli antanut joitakin tiloja perustaa.

1920 Tarton rauhassa tehtyjen maa-alueiden vaihtojen yhteydessä Petsamo siirtyi "ikuisiksi ajoiksi" Suomeen.

( Tarton rauhansopimus )

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Välittömästi Petsamon hallinnon tullessa Suomelle alkoi kiireinen alueen tutkiminen ja hyödyntämisen valmistelu. Tie saatiin valmiiksi alueen halki vasta 1931. Matkailua aloiteltiin jo ensimmäisillä autoilla 1935. Monet Jäämeren hurmaamat matkaajat kirjoittivat kirjoja matkoistaan ja joitakin valokuviakin jo saatiin .

Matkailuyhdistys teki autoilijoille keulamerkin jota saattoi ostaa käydessään Jäämeren rannoilla. Jokainen merkki on numeroitu. merkeissä erottuu jääkarhu "kolmijalkaisena " ja nelijalkaisena. Merkit ovat keräilijöiden himoitsemia ja niiden hinnat ovat nyt 150-300€ kpl.  Petsamo-Seura myy tarramerkkeinä näistä kopioita.

 

Yle Elävä arkisto  kopioi linkki selaimeesi   http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pohjoismainen_autoretki_petsamoon_1935_13133.html#media=13144

 

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Petsamovuonon Kultakurussa on ollut tämä sumukello. Kultakuru löytyy alla olevasta kartasta oikealta ylhäältä kolmas pystyrivi ja neljäs ruutu.

Kello on siirretty Petsamo-Seuran toimesta  2013 syyskuussa Kanavamuseon varastosta Rovaniemelle Lapin maakuntamuseon pysyvään Petsamo näyttelyyn.

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kalajauhotehtan rakennustyö

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

OKM.ES. 628

Esineen nimi: Paloauto

Erityisnimi: Hävittäjä-malli (sota-aikaan)

Malli/Tyyppi: Ford 098T/Tapanila

 Outokummun kaivokselle 1940 valmistettu paloautoksi. Ollut välillä myös Petsamossa ja taas vuoteen 1969 asti Outokummussa. Sen jälkeen auto siirrettiin Tornioon, jossa se oli vuoteen 1975 paloautona ja sen jälkeen palontorjunta-autona.

Paloauton haki vuonna 1944 Henry Alho Petsamosta. Sota-aikaan Petsamon kaivokset jäivät Venäjän puolelle. Outokumpu Oy alkoi siirtää omia tavaroitaan pois, vaikkei olisi saanutkaan. Auto oli armeijanharmaa tullessaan. Takana oli raskas moottoriruisku, jossa oli Ford Juniorin moottori Jehu-pumpulla. Takaa meni kiskot, joita pitkin se työnnettiin autoon. Paloauton kaksi penkkiä olivat aiemmin selkänojat vastakkain. Välissä oli kela, jolla sai kovat paineet. Auto oli aina "täys kuin turusen pyssy", vaikkei autossa olisi saanut olla kuin 1 + 8 henkeä. Autossa on ollut kolmenlaiset hälyttimet, ensin katolla pitkät torvet, sitten majakka (nytkin katolla), mutta se oli punainen väriltään. Myöhemmin muuttuivat kansainvälisesti sinisiksi, jolloin valojen päälle maalattiin ohuesti sininen kerros. Nopeudeltaan auto pääsi 90-100 km/h. Siinä on V8:n kone, 95 hevosvoimaa. Henry Alholla oli aina Raamattu paloauton istuimen alla. Autoa sanottiin hävittäjä-malliksi sota-aikaan. Auton valo voitiin kääntää näyttämään alaspäin, kun ilmahälytys tuli. Auto siirrettiin metsään sodan lopulla.

Tiedot: Hannu Ylisen luettelointitiedot 16.7.1985 sekä Esko Alhon haastattelu 23.7.2003. Alho on toiminut Outokumpu Oy:n kaivoksen palopäällikkönä.

Outokummun kaivosmuseo 24.6.2009

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti