Marja Tuominen kulttuurihistorian professori

Tiina Harjumaa kulttuurihistorian väitöskirjatutkija

Lapin yliopisto

Lapin sota historian marginaalissa?

Lapin sotaakäsittelevät tutkimukset ja julkaisut – tai niiden puute – ovat saaneet

palstatilaa Lapin Kansassa.
Mielipidepalstan kirjoittajat ovat kaivanneet muun muassa laajempaa kertomusta
ja objektiivista koostetta Lapin sodan vaiheista ja ihmiskohtaloista (LK 4.11. ja LK 12.11.).

On totta,että Lapin sota ja jälleenrakennus ovat kansallisen tason julkisessa

keskustelussa jääneet vähälle huomiolle verrattuna talvi- ja jatkosotaan. Samoin
Lapin ja Petsamon evakot karjalaisiin verrattuna.

Se eikuitenkaan ole totta, että Lapin sotaa ja jälleenrakennusta ei olisi tutkittu

tai muutoin käsitelty. Muun muassa Toivo Kaila (1950), Wolf Halsti (1972), Jorma
Etto (toim. 1975), Sampo Ahto (1980), Martti Ursin (1980), Maria Lähteenmäki (1999),
Mika Kulju (2013; 2017) ja Onerva Hintikka (2016) ovat ymmärtääksemme tehneet juuri
sentapaista koontia, joita mielipidepalstalla on kaivattu. Marita Hietasaaren julkaisu (2016) Sodan muisti: Talvi-, jatkosota ja Lapin sota 2000-luvun historiallisessa romaanissa osoittaa,
miten monipuolisesti sotia on käsitelty nykykirjallisuudessa.

Lapinyliopiston kulttuurihistorian oppiaineen tutkimushanke Feeniks – Taide ja kulttuuri osana Lapin sodanjälkeistä henkistä jamateriaalista jälleenrakennusta (2011–2017), joka on saanut muun muassaSuomen Akatemian nelivuotisen tutkimusrahoituksen, on tuottanut Lapin sodastaja jälleenrakennuksen vuosista yli 70 tieteellistä ja yleistajuista julkaisua.

Näistä viimeisimmät ovat teokset Lappi palaa sodasta – Mielen hiljainen
jälleenrakennus
(toim. Marja Tuominen ja Mervi Löfgren 2018) ja Reconstructing
Minds and Landscapes – Silent Post-War Memory in the Margins of History

(ed. Marja Tuominen, Timothy Ashplant and Tiina Harjumaa 2021). Lapin sota ja
jälleenrakennus nousevat vahvasti esiin myös teoksessa Rauhaton rauha.
Suomalaiset ja sodan päättyminen 1944–1950
(toim. Ville Kivimäki ja
Kirsi-Maria Hytönen 2015). Tämä on poikinut myös yhden partisaani-iskuja
käsitelleen televisio-ohjelman.

Feeniks-hankeon tuottanut myös laajan kuvataidenäyttelyn, yhden kansainvälisen konferenssin sekäuseita tutkimusseminaareja, julkistamis- ja keskustelutilaisuuksia, jotka ovat

olleet yleisölle avoimia. Tutkimushankkeesta löytyy runsaasti tietoa ja kymmenittäin
viittauksia hakusanalla Lapin yliopisto Feeniks.

Jo vuonna2001 kulttuurihistorian oppiaineessa ilmestyi yhteistyössä Rovaniemen

seurakunnan, kaupungin ja maalaiskunnan kanssa kokoomateos Saatiin tämä
vapaus pitää – Tutkija kohtaa rovaniemeläisveteraanin.

Lisääjulkaisuja, niin populaareja kuin akateemisia, saa luettavakseen, kun kysyy

kirjastojen henkilökunnalta. Myös Lapin sotaan rajatummin paneutuvia
tutkimuksia ja julkaisuja on lukuisia; esimerkiksi Feeniks-hankkeessakin mukana
ollut professori Veli-Pekka Lehtola on useissa yhteyksissä perehtynyt
saamelaisten evakkohistoriaan.

Lapin sotaaja jälleenrakennusta on näin ollen antaumuksella tutkittu ja siitä kirjoitettu

monissa eri yhteyksissä. Näitä ei aihetta koskevassa kirjoittelussa sovi
sivuuttaa.