10.11.2021

Kerro lukukokemuksesi Murtunut unelma Petsamosta tai muusta lukemastasi kirjasta

Sata vuotta sitten Petsamo liitettiin Suomeen. Presidentti
Ståhlberg teki heti maakuntamatkan Petsamoon, vaikka autotie valmistui
vasta 10 vuotta myöhemmin. Tapani Ranta
Tuomo Korteniemi (toim.):

Murtunut unelma Petsamosta, Väyläkirjat, 2019, 334 sivua.

Ensi vuosi on juhlavuosi, sillä silloin tulee kuluneeksi sata vuotta Tarton rauhasta, jossa Petsamo liitettiin Suomen alueeseen.
Petsamo oli Suomen osana kaikkiaan 24 vuotta, vuoden 1921 alusta vuoden
1944 syksyyn.
Unelma Petsamosta ja Jäämeren rannikosta on kuitenkin paljon vanhempi. Erityisesti 1900-luvulla Petsamo oli monien villien unelmien ja seikkailujen kohde.
Petsamo on jäänyt monien suomalaisten sydämiin ikiajoiksi. Siitä olkoon todisteena vaikka uuden Petsamo-kirjan julkistamistilaisuus, joka kokosi Rovaniemellä tuvan täydeltä väkeä.
Kirja on syntynyt pitkälti lappilaisin voimin. Se on saanut alkunsa Erkki Liljan tutkimuksista ja hänen kaivamasta ja puhtaaksi kirjoittamasta K. M. Walleniuksen vuoden 1920
sotapäiväkirjasta.

Tuomo Korteniemi on hakenut sitten kokoomateokseen muita tekijöitä kuten Petsamo-Seuran puheenjohtaja Topi Kunnarin. Kirjaan ovat lisäksi luovuttaneet tekstejään myös Jarmo Lahtinen, Veli-Pekka Lehtola, Kalevi Mikkonen ja Seppo J. Partanen.
Kirja onkin eräänlainen tarinoiden aarrearkku, jossa aivan kaikkea ei ole viimeiseen
saakka järjestetty, ja samat asiat saattavat putkahtaa esiin useassa eri kirjoituksessa, mutta aina esille nousee uusi kertomus tarunhohtoisesta Petsamosta.

Esimerkiksi käyköön vaikka Pellavatalven tarina. Teollisuusmies Lennart Halleenia pyydettiin ratkaisemaan vuonna 1915 Suomen puuvillatehtaiden ongelmaa. Ensimmäisen maailmansodan vuoksi Itämeri oli suljettu ja raakapuuvillan toimitukset tehtaille pysähdyksissä .
Halleenia pyydettiin järjestämään kuljetukset Norjasta Suomeen. Rohkea mies
rakennutti miesvoimin tien Suomen ja Venäjän kautta Norjan Kirkkoniemeen
saakka sekä sen lisäksi järjesti tauko- ja levähdyspaikat.
Hevoskuljetukset ja porokuljetukset alkoivat tammikuun 17. päivänä 1916 ja ne jatkuivat
huhtikuun lopulle saakka. Kuljetuksessa oli mukana 800 hevosta, tuhat poroa ja 1200 miestä. Kaikkiaan kuljetettiin viisi tuhatta 230 kilon painoista puuvillapaalia Rovaniemelle lastattavaksi junaan.

Lienee jokseenkin varmaa, ettei Norjasta olisi tuotu yhtään paalia talven aikana, jos Halleen olisi jäänyt odottamaan lupaa toimilleen Norjan viranomaisilta. Niinpä miestä uhattiin
omavaltaisuudesta jopa vankilatuomiolla.

Kirja kertoo myös presidentti K. J. Ståhlbergin maakuntamatkasta Petsamoon kesällä 1921. Retki tuntuu karuudessaan uskomattomalta, koska silloin liikuttiin veneellä, laivalla ja kävellen.
Autolla ajettava tie Petsamon Liinahamarin satamaan saatiin vasta 1931 ja sekin oli käytössä vain kesäisin. Hauska yksityiskohta matkalla oli, ettei presidentin maakuntamatkasta saanut kertoa lehdistölle mitään.

Moniaineksinen kirja sisältää katsauksen myös Petsamon matkailuun ja kirjallisuuteen. Veli-Pekka Lehtola kertoo, että Petsamosta tehtiin matkakirjoja moninkertaisesti muuhun Lappiin
verrattuna.
Monissa matkakirjoissa toistuivat samat ainekset: laivamatka Jäämerelle, poikkeama munkkien luona, kuvaus Kalastajasaarennosta ja Heinäsaaresta sekä kriittinen silmäys Norjan puolelle.
Petsamo on ollut kirjoittajien mielenkiinnon kohde myös myöhemmin.

Vuonna 1999 julkaistiin Petsamon historiasta muun muassa lähes 800-sivuinen Turjanmeren maa -kirja , jonka toimittivat Jouko Vahtola ja Samuli Onnela.