Petsamo-Seura ry:n historiaa

Alussa oli suuri tarve etujen valvontaan

Petsamon evakot perustivat vuoden 1944 jälkeen monia toimikuntia ja lähetystöjä järjestelläkseen asioitaan. Varsinaisia etujärjestöjä olivat Petsamon siirtoväki ry 1945-1950 ja seuraavaksi Turjan liitto. Näillä oli selvä etujärjestöasema ja merkitys. Sekavat olot ja moninaiset ongelmat johtivat näissä yhdistyksissä vaikeuksiin ja niiden toiminta loppui tärkeimpien asioiden tultua jotenkin hoidetuiksi. Kuitenkin tällaiset ongelmat ovat yleisiä ja kuulunevat ihmisten tapaan toimia.

Vähitellen heräsi kaipuu yhteisyyteen

Valtiovalta oli vähintään toiveella ilmaissut, ettei sota-ajoista ja hyökkäävästä naapurista tulisi puhua, eikä kirjoittaa. Syntyi hilajisuuden aika. Vähitellen jotain kirjallista huomiota syntyi 1970-luvun alkuun. Tuolloin heräsi myös laajasti petsamolaisten keskuudessa tarve yhdistää tämä kadotettu joukko jollakin tavalla. Aktiivit henkilöt kokoontuivat ja kehittelivät suunnitelmaa yhdistyksen perustamiseksi. Eri vaiheiden jälkeen pyhäinpäivänä, silloisena Pyhäinmiesten päivänä vuonna 1972 oli Ouluun koolle kutsuttu petsamolaiset perustamaan Petsamo-Seura ry:tä

Perusteet toimintaan olivat selkeät

1. Identiteetin ja juurien vahvistaminen

Petsamon historia on osa Suomen historiaa – sen tunteminen auttaa ymmärtämään omaa paikkaa maailmassa Moni nuorempi ei ehkä tiedä, että heidän sukujuurensa ulottuvat Petsamoon. Yhdistys voi tarjota väylän tutustua tähän taustaan.

2. Muistitiedon ja historian säilyttäminen

Petsamo-Seura ry on tallentanut vuosikymmenten ajan muistoja, tarinoita ja kokemuksia, joita ei löydy oppikirjoista. Väitöskirjat ja julkaisut, kuten Petsamolaista-lehti, ovat arvokkaita lähteitä historiakulttuurin ja muistitiedon tutkimukselle.

3. Yhteisöllisyyden ja kulttuuriperinnön vaaliminen

Yhdistys ei ole vain menneisyyden vahtija, vaan myös elävä yhteisö, joka voi järjestää tapahtumia, julkaista kirjoja ja luoda tilaa kohtaamisille.Vaikka alkuperäiset petsamolaiset vähenevät, heidän jälkeläisensä voivat jatkaa perinnettä uudella tavalla – esimerkiksi digitaalisesti tai kulttuuriprojektien kautta.

4. Historiallisen oikeudenmukaisuuden ylläpitäminen

Petsamon menetys oli traumaattinen kokemus monille. Yhdistys voi toimia muistiyhteisönä, joka antaa äänen niille, joiden historia muuten unohtuisi.Seura voi myös osallistua historiapolitiikkaan – tuoda esiin näkökulmia, jotka

muuten jäisivät marginaaliin.

***

Tehtävämme jälkipolvina juuriltamme tai kiinnostuksesta historiaan

Petsamo-Seura ry – Menneisyyden muisto, tulevaisuuden tehtävä

Tänään me seisomme historian ja tulevaisuuden rajalla. Petsamo-Seura ei ole vain yhdistys – se on muisti, se on juuret, se on ääni niille, joiden tarinat eivät kuuluisi ilman meitä.

Miksi Petsamo-Seura ry syntyi?

Petsamon menetys oli enemmän kuin maantieteellinen muutos – se oli kotien, kulttuurin ja identiteetin sirpaloituminen. Petsamo-Seura ry perustettiin, jotta tuo sirpaleinen muisto ei katoaisi tuuleen. Seura on ollut silta menneeseen, mutta nyt meidän on rakennettava silta tulevaan.

Miksi seuran on jatkuttava?

Koska historia ei säily itsestään. Jokainen tarina, valokuva, muisto – ne ovat osa suurempaa kertomusta, joka kuuluu myös tuleville sukupolville.

Koska juuret antavat voimaa. Nuori, joka tietää mistä hänen sukunsa tulee, seisoo vahvemmin tässä maailmassa.

Koska yhteisö ei katoa, se muuttuu. Petsamolaisia ei enää synny, mutta petsamolaisuuden henki voi elää – tapahtumissa, julkaisuissa, digitaalisissa arkistoissa, koulujen historiaprojekteissa.

Miten jatkamme tästä eteenpäin?

Kutsutaan nuoret mukaan – ei pelkästään kuuntelijoiksi, vaan tekijöiksi.

Luodaan digitaalinen perintö – arkisto, jossa Petsamon tarina on kaikkien saatavilla. Olkoon nämä kotisivumme kiinnostusta herättävä lähde.