Rajankäynti ja rajattoman rajan tapahtumat
�� Rajankäynti Norjan ja Suomen välillä – viralliset pöytäkirjat ja paikalliset kokemukset
Norjan ja Suomen välinen raja on määritelty useissa rajankäyntipöytäkirjoissa, alkaen vuodesta 1826 ja jatkuen aina 2000-luvulle. Vaikka valtiollisesti raja on ollut vakaa, paikallistasolla on esiintynyt jännitteitä ja tapahtumia, jotka heijastavat rajattoman rajan arkea.
Viralliset rajankäynnit on dokumentoitu Maanmittauslaitoksen pöytäkirjoissa. Ne kattavat rajamerkkien sijainnit, tarkastukset ja valtioiden väliset sopimukset.
Paasilinnan kuvaamat rajatapahtumat kertovat yhteisöjen kokemuksista, joissa raja ei ollut este vaan jännitteinen kohta. Aseistetut rajamiehet, kalastuskiistat ja kulkureittien sulkeminen ovat osa tätä historiaa.
�� Rajattoman rajan tapahtumat – kulttuurinen jännite
Petsamon raja ei ollut vain valtiollinen viiva, vaan yhteisöjen kokema tilallinen muutos. Erno Paasilinna kuvaa rajatapahtumia, joissa aseistetut norjalaiset rajamiehet aiheuttivat jännitteitä. Norjan halu Petsamoon näkyi myös poliittisina pyrkimyksinä.
A.W. Ervasti kirjoitti jo 1880-luvulla suunnitelmista, joissa Suomi saisi osia Ruijasta ja Kuolasta. Norja vastasi norjalaistamispolitiikalla, jonka seurauksia käsitellään nyt totuus- ja sovintokomissioissa molemmin puolin rajaa.
�� Norjan suurkäräjien anteeksipyyntö norjalaistamispolitiikasta
�� Norjan Totuus- ja sovintokomission raportti