Varejoki-ryhmän laulukirja
Laulukirjan esittely – Mirjam Kälkäjä & Antero Kinnunen (2010)
Varejoki-gruppens sångbok (på svenska)
Varejoki-ryhmän laulukirjan kansi (2010)
Varejoki-ryhmän laulukirja 2010
Varejoki-Ryhmä
Varejoki-Ryhmä on rekisteröimätön porukka, joka on puoli vuosisataa kokoontunut "tarpeen vaatiessa" harjoittelemaan lauluja. Petsamo ja petsamolaisten asutusalue Varejoki eli Lapin Kolmio on ryhmän ainoa yhteinen nimittäjä. Kokoontumispaikka on ollut Varejoen kyläkoulu, tarkoituksena musiikin ja sketsien tekeminen eli petsamolaiskulttuurin tallentaminen ja rikastaminen.
Vuosikymmenten tekemisen tuloksena on syntynyt kymmeniä lauluja, joita on esitetty petsamolaistapaamisissa ja muissa tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomaillakin. Ryhmässä on suurimmillaan ollut yli nelisenkymmentä henkilöä, nykyisin harjoitusiltoihin kokoontuu vajaat parikymmentä vanhenevaa laulajaa.
Varejoki-Ryhmää ovat alusta saakka vetäneet koulunjohtaja Antero Kinnunen ja kirjailija Mirjam Kälkäjä.
Mirjam kirjoittaa laulujen sanat ja näytelmät ja vastaa näyttämöllisestä ohjauksesta, Antero säveltää ja harjoittaa musiikin.
Muita petsamolaislähtöisiä sanoittajina ovat jo edesmenneet Helka-Helena Talvitieva, Kalle Pääskylä, Unto Raekallio, Jussi Kurtti ja Mikko Ollikainen. Seuraavaa sukupolvea edustavat Anita Kraatari, Artturi Ranta, Esa-Tapani Eskola ja Erno Paasilinna.
Säveltäjinä esiintyvät Kinnusen ohella Unni Nikkinen, Ykä Mattila, Usko Rauhala ja Artturi Ranta. Ohjelmistoon on poimittu myös muiden kuin petsamolaisten Petsamo/Varejoki-aiheisia lauluja.
Jokaisella laululla on tarinansa. Usein ne syntyivät tiettyyn tilanteeseen, tilauksesta.
Varejoen raivaajat tehtiin Varejoen raivaajamuistomerkin paljastustilaisuuteen vuonna 1986. ”Soi metsä, kumaja korpi.”
Minä kuuta kuulostelen tilattiin Kemiin runonlaulaja Marina Takalon reliefin paljastustilaisuuteen vuonna 1991.
Petsamon sankarivainajille esitettiin ensi kerran Petsamon sankarivainajien kunniataulujen paljastuksessa Arktikumissa Rovaniemellä vuonna 1997.
Onnittelulaulusta on tullut kaikkien Varejoen petsamolaisten oma syntymäpäivälaulu.
Ilosen pojan kotikäynti syntyi vuoden 1990 turistimatkalla entiselle kotiseudulle, kun Hepoahon Matti lausui runon ajatukset ääneen Parkkinassa.
Melancoli ja Evakon kehtolaulu syntyivät, kun Antero toi nipun nuotteja ja sanoi: ”Tee noihin sanat.”
Sivakkalaulu syntyi erään petsamolaispojan kertomuksesta.
Laulujen aiheet
- PETSAMON ASUTTAMISESTA – Petsamon elämää kuvaavia lauluja
- IKUINEN EVAKKO – evakkovuosien tunnelmia
- VAREJOEN VALSSI – asutustoiminnan alkuvaiheiden tuntoja
- PAKETTIPELTOLAULU – maalta- ja maastamuuttoaikaa
- MINUN MAANI – nyky-Petsamon herättämiä ajatuksia
- SOI METSÄ, KUMAJA KORPI – luontoa ja Lapin tunnelmia
- ONNITTELULAULU – sopii merkkipäivien viettoon
Varejoki-Ryhmän lauluja on aiemmin julkaistu kahdessa lauluvihkosessa ja kahdella äänitteellä.
Tervolan Varejoella 1.6.2010
Toimittajat: Mirjam Kälkäjä ja Antero Kinnunen
Nuottikirjoitus: Veikko Kalliosalo
Varejoki-gruppens sångbok (på svenska)
Öppna svensk version
Varejoki-gruppens sångbok
Presentation av sångboken – Mirjam Kälkäjä & Antero Kinnunen (2010)
Omslaget till Varejoki-gruppens sångbok (2010)
Varejoki-gruppens sångbok 2010
Varejoki-gruppen
Varejoki-gruppen är en oregistrerad sammanslutning som i ett halvt sekel har samlats ”vid behov” för att öva sånger. Petsamo och bosättningsområdet Varejoki – Lapin Kolmio – är gruppens gemensamma nämnare. Samlingsplatsen har varit byskolan i Varejoki, med syftet att skapa musik och sketcher och därigenom bevara och berika petsamobornas kultur.
Under årtionden av arbete har gruppen skapat tiotals sånger som framförts vid petsamoträffar och andra evenemang både i Finland och utomlands. Som störst har gruppen omfattat över fyrtio personer; idag samlas ett tjugotal äldre sångare till övningskvällarna.
Gruppen har från början letts av skolledaren Antero Kinnunen och författaren Mirjam Kälkäjä.
Mirjam skriver sångtexterna och pjäserna och ansvarar för den sceniska regin, medan Antero komponerar och leder musiken.
Bland andra petsamobördiga textförfattare finns de avlidna Helka‑Helena Talvitieva, Kalle Pääskylä, Unto Raekallio, Jussi Kurtti och Mikko Ollikainen. Den yngre generationen representeras av Anita Kraatari, Artturi Ranta, Esa‑Tapani Eskola och Erno Paasilinna.
Som kompositörer förekommer förutom Kinnunen även Unni Nikkinen, Ykä Mattila, Usko Rauhala och Artturi Ranta. Gruppen har också tagit med sånger om Petsamo/Varejoki skrivna av andra än petsamobor.
Varje sång har sin egen berättelse. Många uppstod för ett särskilt tillfälle eller på beställning.
Varejoen raivaajat skrevs till avtäckningen av röjningsmonumentet i Varejoki 1986.
Minä kuuta kuulostelen beställdes till avtäckningen av Marina Takalos relief i Kemi 1991.
Petsamon sankarivainajille framfördes första gången vid avtäckningen av minnestavlorna i Arktikum i Rovaniemi 1997.
Onnittelulaulu har blivit petsamobornas egen födelsedagssång.
Ilosen pojan kotikäynti föddes under en resa till det gamla hemlandet 1990.
Melancoli och Evakon kehtolaulu uppstod när Antero kom med en bunt noter och sade: ”Skriv texter till dessa.”
Sivakkalaulu bygger på en berättelse av en petsamopojke.
Sångernas teman
- OM BOSÄTTNINGEN I PETSAMO – sånger om livet i Petsamo
- DEN EVIGE EVAKUEN – stämningar från evakueringstiden
- VAREJOEN VALSSI – känslor från bosättningens första år
- PAKETTIPELTOLAULU – tiden för utflyttning och omflyttning
- MITT LAND – tankar väckta av dagens Petsamo
- SJUNG SKOG, EKO SKOG – natur, Lappland och människans känslor
- GRATULATIONSSÅNGER – för högtidsdagar
Varejoki-gruppens sånger har tidigare publicerats i två sånghäften och på två inspelningar.
Varejoki, Tervola 1.6.2010
Redaktörer: Mirjam Kälkäjä och Antero Kinnunen
Notskrivning: Veikko Kalliosalo