Varejoki-ryhmän laulukirja 2010

Laulukirja on loppuun myyty

CD-levyjä ehkä saamme toimitukseen myöhemmin

Varejoki-Ryhmä

Varejoki-Ryhmä on rekisteröimätön porukka, joka on puoli vuosisataa kokoontunut "tarpeen vaatiessa" harjoittelemaan lauluja. Petsamo ja petsamolaisten asutusalue Varejoki eli Lapin Kolmio on ryhmän ainoa yhteinen nimittäjä. Kokoontumispaikka on ollut Varejoen kyläkoulu, tarkoituksena musiikin ja sketsien tekeminen eli petsamolaiskulttuurin tallentaminen ja rikastaminen. Vuosikymmenten tekemi­sen tuloksena on syntynyt kymmeniä lauluja, joita on esitetty petsamolaistapaamisissa ja muissa tilai­suuksissa kotimaassa ja ulkomaillakin. Ryhmässä on suurimmillaan ollut yli nelisenkymmentä henki­löä, nykyisin harjoitusiltoihin kokoontuu vajaat parikymmentä vanhenevaa laulajaa.

Varejoki-Ryhmää ovat alusta saakka vetäneet koulunjohtaja Antero Kinnunen ja kirjailija Mirjam Käl-käjä. Mirjam kirjoittaa laulujen sanat ja näytelmät ja vastaa näyttämöllisestä ohjauksesta, Antero sävel­tää ja harjoittaa musiikin. Muita petsamolaislähtöisiä sanoittajina ovat jo edesmenneet petsamolaiset Helka-Helena Talvitieva, Kalle Pääskylä, Unto Raekallio, Jussi Kurtti ja Mikko Ollikainen, seuraavaa sukupolvea edustavat Anita Kraatari, Artturi Ranta, Esa-Tapani Eskola ja Erno Paasilinna. Säveltäjinä esiintyvät Kinnusen ohella Unni Nikkinen, Ykä Mattila, Usko Rauhala ja Artturi Ranta. Olemme poi­mineet ohjelmistoomme myös muiden kuin petsamolaisten Petsamo/Varejoki-aiheisia lauluja.

Jokaisella laululla on tarinansa. Usein ne syntyivät tiettyyn tilanteeseen, tilauksesta. Varejoen raivaajat tehtiin Varejoen raivaajamuistomerkin paljastustilaisuuteen v 1986. Soi metsä, kumaja korpi ja Minä kuuta kuulostelen tilattiin Kemiin runonlaulaja Marina Takalon reliefin juhlalliseen paljastustilaisuu­teen v 1991. Petsamon sankarivainajille laulettiin ensi kerran Petsamon sankarivainajien kunniataulujen paljastustilaisuudessa tiedekeskus Arktikumissa Rovaniemellä v 1997. Onnittelulaulusta on tullut kaik­kien Varejoen petsamolaisten oma syntymäpäivälaulu. Mutta usein laulut syntyivät tunnetilasta tai kos­kettavasta kokemuksesta. Ilosen pojan kotikäynti syntyi, kun olimme v 1990 ensimmäisellä turistimat­kalla entisellä kotiseudullamme ja Hepoahon Matti asteli Parkkinassa Petsamovuonon hierualla ja lau­sui runon ajatukset ääneen. Melancolin ja Evakon kehtolaulun runot kiertyivät säveleeseen, kun Antero toi nipun nuotteja ja sanoi: Tee noihin sanat. Sivakkalaulu syntyi erään petsamolaispojan kertomukses­ta.

Laulut on tässä julkaisussa järjestetty aiheiden mukaisesti. PETSAMON ASUTTAMISESTA sisältää Petsamon elämää kuvaavia lauluja, IKUINEN EVAKKO kuvaa evakkovuosien tunnelmia, VAREJO­EN VALSSI sisältää tapahtumia ja tuntoja asutustoiminnan alkuvaiheilta. PAKETTIPELTOLAULU kuvaa maalta- ja maastamuuttoaikaa, MINUN MAANI - laulut peilaavat nyky-Petsamon herättämiä ajatuksia ja uusien sukupolvien mietteitä Petsamosta. SOI METSÄ, KUMAJA KORPI sisältää luon­toa, Lappia, ihmisen tuntoja kuvaavia lauluja ja ONNITTELULAULU-osuuden laulut sopivat merkki­päivää viettäjälle.

Varejoki-Ryhmän lauluja on aikaisemmin julkaistu kahdessa lauluvihkosessa ja kahdella äänitteellä.

Tervolan Varejoella 1.6.2010

Toimittajat Mirjam Kälkäjä ja Antero Kinnunen

Nuottikirjoitus Veikko Kalliosalo