Eero Lampio ja Lauri Hannikainen
sekä "Kulta-Turunen"
Petsamon asioihin vaikuttaneet henkilöt kokivat samanlaisen kohtalon vuosina 1921 ja 1931.
Kyseessä ovat Lauri Hannikainen ja Eero Lampio sekä Kulta-Turunen
Lauri Juhani Hannikainen (4. kesäkuuta 1889 Jyväskylä – 21. lokakuuta 1921 Petsamo) oli suomalainen toimittaja, diplomaatti ja kirjailija.
Hannikainen toimi Tietosanakirjan toimittajana vuosina 1910–1918 ja hän teki myös
tutkimusmatkoja Vienan Karjalaan 1908 ja 1909 sekä Lappiin, Ruijaan ja Jäämerelle 1913.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Hannikainen oli lähetystöneuvos ulkoministeriössä kuolinvuoteensa 1921 asti, ja hän oli myös Itä-Karjalan komi-tean jäsenenä ja Itä-Karjalan toimikun-nan puheenjohtajana vuonna 1918 sekä Itä-Karjalan toimitus-kunnan poliittisena osastonjohtajana vuodesta 1918 alkaen.
Hannikainen toimi Suomen rauhanvaltuuskunnan Karjalan ja Petsamon kysymysten asiantuntijana Pariisissa.
Syksyllä 1921 Hannikainen osallistui Petsamossa Suomen ja Venäjän välisen rajalinjan määrittämiseen toimien suomalaisen retkikunnan sihteerinä. Retkikunta lähti liikkeelle 16. lokakuuta Moskovan kolttakylästä kohti Korvatunturia. Rajan käynti kuitenkin keskeytyi matkan puolivälissä, kun Hannikainen hukkui 21. lokakuuta
Iso-Huutojärvellä lähdettyään pelastamaan jäihin vajonnutta suomalaisten koltta-opasta.
Hannikaisen kuolema vaikutti kuitenkin niin, että suomalaiset ja venäläiset saattoivat
sopia erimielisyytensä ja Petsamon rajalinja hyväksyttiin 31. lokakuuta 1921.
Eero Lampio oli aiemmin Ernst Lampe’n aluksi, mutta vaihtoi nimensä eri syistä, joista eräs oli täysi nimikaima Iso-Keisari Ernst Lampe’n.
Eero Lampio oli jo Murmannilla kun Petsamo siirtyi Suomelle. Hänestä Walleniuksen piti tehdä Petsamon siviilihallinnon järjestäjä.
Murmannilla hän oli ratatyömaalla puutavaran toimittajana ja jopa työnjohtajana. Hänen silmiensä alta ”onnistui pakenemaan” saksalaisia vankeja ryhmä, joka seikkaili Petsamon kautta Kittilään ja sieltä eteenpäin Ruotsiin. Tästä mm. O.V.Itkonen kertoo kirjassaan.
Petsamossa hän oli monessa asiassa mukana ja johtamassa. Hän kirjoitti kirjojakin. Yhdessä Lauri Hannikaisen kanssa he ehtivät koota kirjasen Petsamon opas. Se on hyvin tarkka kuvaus Petsamosta kohteineen, ihmisineen kaikissa kylissä. Kirjanen
kertoo tänä päivänäkin lukijalle, mitä Petsamossa oli 1920.
Petsamon opas julkaistiin 1921 Otavan toimesta, joten näimme aiheelliseksi
painat-taa kirjasta uusi painos. Kirjaa on myynnissämme. Kirja kuvaa hyvin aikaa 1920 jälkeen Petsamossa ja antaa erinomaisen suunnitelman tuon merialueen rannikoi-den matkailuun hyödyntämiseksi.
Eero Lampio oli aiemmin Ernst Lampe’n aluksi, mutta vaihtoi nimensä eri syistä, joista eräs oli täysi nimikaima Iso-Keisari Ernst Lampe’n.
Eero Lampio oli jo Murmannilla kun Petsamo siirtyi Suomelle. Hänestä Walleniuksen piti tehdä Petsamon siviilihallinnon järjestäjä.
Murmannilla hän oli ratatyömaalla puutavaran toimittajana ja jopa työnjohtajana. Hänen silmiensä alta ”onnistui pakenemaan” saksalaisia vankeja ryhmä, joka seikkaili Petsamon kautta Kittilään ja sieltä eteenpäin Ruotsiin. Tästä mm. O.V.Itkonen kertoo kirjassaan.
Petsamossa hän oli monessa asiassa mukana ja johtamassa. Hän kirjoitti kirjojakin. Yhdessä Lauri Hannikaisen kanssa he ehtivät koota kirjasen Petsamon opas. Se on hyvin tarkka kuvaus Petsamosta kohteineen, ihmisineen kaikissa kylissä. Kirjanen
kertoo tänä päivänäkin lukijalle, mitä Petsamossa oli 1920.
Petsamon opas julkaistiin 1921 Otavan toimesta, joten näimme aiheelliseksi painat-taa kirjasta uusi painos. Kirjaa on myynnissämme. Kirja kuvaa hyvin aikaa 1920
jälkeen Petsamossa ja antaa erinomaisen suunnitelman tuon merialueen rannikoi-den matkailuun hyödyntämiseksi. tk
