Ensimmäinen maailmansota ja Petsamon kohtalo 1914–1920

Sota, vallankumous ja hiljaiset nimet Jäämeren rannoilla

Sodan syttyminen – Eurooppa ajautuu kriisiin

Vuonna 1914 Itävallan kruununprinssi Franz Ferdinand murhattiin Sarajevossa. Tämä käynnisti tapahtumaketjun, joka johti suurvaltojen väliseen konfliktiin. Saksa ja Itävalta-Unkari muodostivat keskusvallat, kun taas Ranska, Iso-Britannia ja Venäjä kuuluivat ympärysvaltoihin. Myöhemmin mukaan liittyivät myös Yhdysvallat ja Japani.

Sota oli ensimmäinen teollinen konflikti: konekiväärit, taistelukaasut ja panssarivaunut muuttivat sodankäynnin luonteen. Miljoonat kuolivat, ja Euroopan kartta muuttui pysyvästi.

Suomi sodan varjossa – osa Venäjän imperiumia

Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa. Vaikka Suomessa ei taisteltu, sota näkyi arjessa:

• Venäläisten sotilaiden läsnäolo
• Sensuuri ja poliittiset rajoitukset
• Taloudelliset vaikeudet
• Vapaaehtoisten värväytyminen Venäjän armeijaan

Venäjän vallankumous ja imperiumin hajoaminen

Vuonna 1917 Venäjällä puhkesi vallankumous. Ensin kaatui tsaarin hallinto, sitten bolševikit nousivat valtaan. Venäjä vetäytyi sodasta, ja imperiumi hajosi. Tämä loi tilaa Suomen itsenäistymiselle joulukuussa 1917.

Petsamo ja petsamolaiset sodan keskellä

Petsamo oli osa Venäjää, mutta siellä asui paljon suomalaisia uudisasukkaita. Vuonna 1915 tsaari peruutti aiemmat vapautukset, ja kutsunnat ulotettiin myös Petsamoon. Osa hakeutui vapaaehtoisesti Venäjän armeijaan jo vuonna 1914.

Muistitiedon mukaan Salmijärveltä lähti miehiä:Rantoja; Akseli, Santeri, Olof eli Uula, Sigvart, Sieppi, Seurujärvi, Harju. Heidän kohtalonsa vaihtelevat – joku haavoittui, toinen katosi, kolmas palasi hiljaa kotiin.

Juho Heiskarin tarina – matka sodasta kotiin

Juho Robert Heiskari lähti vapaaehtoisena, kulki porokyydillä tunturien yli, liittyi Keisarin kaartiin ja taisteli Lutskissa. Hän palasi kotiin harhautuksen ja poromiesten avulla. Viimeinen ohje kuului:

"Kun ajatte ja härkä nousee maalle Paatsjoen jäältä ja pysähtyy, niin siinä on Ranta Aapin talo."

Hiljaiset nimet, kadonneet kertomukset

Petsamolaisten osallistumista ei korostettu. Ilmapiiri ei suosinut Venäjän armeijaan liittymistä. Osallistujien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta arviot liikkuvat kymmenissä.

Jälkivaikutus: 1918–1920

Vuonna 1920 Tarton rauhassa Petsamo liitettiin Suomeen. Mutta vuosina 1914–1920 tapahtui asioita, joihin monet petsamolaiset olisivat olleet osallisia – elleivät olisi olleet rintamalla.

← Palaa Petsamon historian linkkisivulle