Jäämeren kansan evakkotie
Patsas Ivalossa (2005)
Kuva: Lorenzo Virginio Teucci
Petsamon historia ei päättynyt sodan myötä – se jatkuu muistoissa, kivissä ja kulttuurisessa huolenpidossa. Petsamo-Seura on ollut mukana vaalimassa tätä muistoa eri puolilla Suomea, erityisesti Lapissa. Tälle sivulle on koottu johdanto Petsamoon liittyviin muistomerkkeihin, jotka kertovat evakkomatkasta, sankarivainajista ja hengellisestä perinnöstä.
Petsamo-Seuran historiakirja Turjanmeren maa – Petsamon historia 1920–1944 (1999) kuvaa alueen kehitystä Suomen vallan aikana. Petsamo oli yhteys Jäämereen – myyttiseen, siunaukselliseen Turjanmereen. Vuosina 1922–44 alueelle muutti 4472 ihmistä, ja ennen sotaa sen tulevaisuus näytti loistavalta. Sota kuitenkin romutti kaiken. Kirja sisältää 26 kirjoitusta, jotka muodostavat tutkimuksellisen kokonaisesityksen.
Jäämeren kansan evakkotie
Patsas Ivalossa (2005)
Kuva: Lorenzo Virginio Teucci
Petsamoon jääneiden muistokivi
Nellimin tsasounan luona
Sankarivainajien muistotaulu
Rovaniemen Arktikumissa (1997)
Kultakurun sumukello
Lapin maakuntamuseossa
Alaluostarin kellotapulin näköisversio
Varejoella (vihitty 2016)
Evakkojen muistokivi
Tervolan hautausmaalla (2024)
Muistomerkki 7
Sijainti ja vuosi
Muistomerkki 8
Sijainti ja vuosi
Petsamo-Seura on teettänyt muistolaattoja sankarivainajien kunniaksi. Rovaniemen Arktikumissa paljastettu muistotaulu (1997) liitettiin Lapin maakuntamuseon pysyvään Petsamo-näyttelyyn vuonna 2016. Varejoki-Ryhmä on ollut mukana juhlatilaisuuksissa, joissa musiikki ja muisto yhdistyvät.
Muistotaulussa olevat nimet löytyvät Arkistolaitoksen sivuilta.