Petsamon kronikka – Turjanmeren maa

Petsamon kronikka – Turjanmeren maa kirja

Turjanmeren maa -kirjassa (Jouko Vahtola) on koottu tiivis aikajana Petsamon tapahtumista vuosilta 1523–1944 - 1945-1972. Tämä sivu esittää tiivistetyn version aikajanasta, joka perustuu kirjan tekstiin ja sen lähteisiin. Tarkemmat kuvaukset löytyvät teoksesta.

Kronikan vuosiluvuissa on linkkejä, jotka näkyvät punaisina jos niistä pääsee erillisiin tiedostoihin.

Alla linkeistä oikotie halutulle vuosijaksolle. -Kunkin sivun lopussa linkki seuraavalle vuosijaksolle ja yläosassa paluu tälle sivulle.

SE Turjanmeri – tilläggsinformation

SE Öppna information

Turjanmerens land i boken om Petsamos historia 1920–1944, Petsamos krönika (1523–1945), har sammanställts på dessa sidor.

Flera av händelserna i listan finns redan på vår webbplats, men vi länkar även till andra källor där det är relevant. Själva historieboken är den bästa källan till händelsernas beskrivning — köp den i vår bokhandel eller låna den på biblioteket.

I listan kan vi också nämna vilken bok som behandlar respektive tema.

Årtalen innehåller en länk om det finns en kompletterande fil att läsa.

Gå till sidan Petsamos krönika »

Om du undrar varför vi använder namnen TURJANMERI och TURJANMERENS LAND i vår historiebok och i många andra sammanhang, kan du läsa mer via länken nedan:

TURJANMERI »

Petsamon kronikka 1523–1920
Vuosi Tapahtuma Lähde
1532 Trifon perusti Petsamon luostarin, myöhemmin tunnetun Alaluostarin paikalle X
1583 Pyhä Trifon Petsamolainen kuoli X
1589 Pekka Vesainen sisseineen hävitti Petsamon luostarin ja surmasi yli sata munkkia X
1610 Petsamon alueella asui 56 kolttaa X
1820 Jacob Fellman matkasi Paatsjokea Petsamossa X
1826 Norjan ja Venäjän yhteisalue jaettiin; Paatsjoen kolttien kyläjärjestelmä alkoi hajota X
1829 Jacob Fellman kulki Petsamon kautta Kuolasta Inariin X
1842 M.A. Castrén ja Elias Lönnrot kävivät Suonikylässä X
1851 Ensimmäinen suomalainen uudisasukas asettui Paatsjoelle, Kornettijoen suulle X
1852 Norjan raja suljettiin kalastusmatkoilta Jäämerelle X
1854 Keisari salli Pohjois-Lapin asukkaille kalastuksen Venäjän puoleisella Jäämeren rannikolla X
1859 Petsamossa asui 350 kolttaa X
1860 Keisarin asetus avasi Jäämeren rannikon uudisasutuksen ulkomaalaisille, myös suomalaisille X
1864 Alaksanteri II lupasi Suomelle alueen Jäämeren rannalta vastineeksi Rajajoen kivääritehtaan alueesta X
1867 Norjalainen professori J.A. Friis kävi Petsamossa X
1874 Rakennettiin uusi kirkko Boris Glebiin (Kolttakönkäälle) X
1882 A.V. Ervasti matkusti Jäämeren rannalla ja myös Petsamossa; julkaisi kirjan "Suomalaiset Jäämeren rannalla" X
1882 Moskovan Pyhä Synodi antoi luvan Petsamon luostarin uudelle perustamiselle X
1885 Petsamossa asui 373 suomalaista X
1886 Munkkiveljestö saapui perustamaan luostaria Petsamoon X
1890 Igumeni Jonafanista Petsamon luostarin tarmokas johtaja X
1896 Yläluostarin päärakennus ja kirkko valmistuivat X
1897 Tiedemiehet Wilhelm Ramsay ja Julius Ailio Petsamossa X
1897 Puhelinyhteys Ala- ja Yläluostarin välille X
1902 Norjalainen lintutieteilijä Hans Schaaning ja Rasrin Niilan kaunis Elsa vihittiin Vaarlamansaaressa X
1905 Kauppaliikkeitä Parkkinassa, Vaitolahdessa ja Näsykässä X
1906 Sydvaranger-yhtiö avasi rautakaivoksen Kirkkoniemessä X
1907 Petsamon suomalainen kansakoulu lopetettiin; Pummankiin perustettiin venäläinen koulu
1907 Maantieteilijä J.E.Rosberg Petsamossa ( Kirja Petsamon maa) X
1907 Valmistui munkki Parmenin sähkölaitos Näsykkäjokeen X
1909 Geologit V.Tanner ja A. von Fieandt Petsamossa X
1909 Valmistui maantie Ala- ja Yläluostarin välille X
1910 Salmijärvellä aloitti venäläinen kansakoulu X
1911 Vihittiin Alaluostarin kirkko X
1914 Samuli Paulaharju ja T.I.Itkonen kulkivat kolttain mailla X
1916 Pumpulipaalien kuljetus talvella Kirkkoniemestä Petsamon kautta Suomeen ja Venäjälle n.s. "pumpulitietä", jonka varteen rakennettiin hirsiparakit; mukana yli 800 poroa, 1000 hevosta ja 1200 miestä; kuljetuksen organisoi johtaja Lennart Halleen , joka oli myöhemmin Petsamo-yhtiön johtajana X
1916 Maantien rakentaminen Ivalosta ( Kyrö) Petsamoon alkoi senaatin määräyksestä, johtavana insinöörinä W. Rankka, yhdeksi työnjohtajaksi tuli rakennusmestari Karl Hagelberg ja eläinlääkäri Kalle Karhunen X
1917 Ivalo-Petsamo maantien rakentaminen keskeytyi X
1918 Venäjän Kansankomissaarien Neuvosto luovutti Petsamon Suomen Sosialistiselle Työväen Tasavallalle X
1918 Petsamon tietyömaan eläinlääkäri Kaarlo Karhusen johtama valkoinen retkikunta puhdistsi Inarin seutuja ( ryssiä ja kommunisteja) X
1918 Tohtorien Thorsten Renvallin ja Onni Laitisen johtama retkikunta (170 miestä) hyökkäsi 27.4.1918 Petsamoon - epäonnistuen X
1919 Englantilaiset ottivat Petsamon hallintaansa monen tuhannen miehen ja sotalaiva Cochranen ja raskaan aseistuksen voimin X
1919 Kirjuri K.J.Henrikson hoiti petsamolasiten asioita Salmijärvellä; suunniteltiin liittymistä Norjaan X
1920 Jääkärimajuri K.M.Walleniuksen retkikunta (60 miestä) miehitti Petsamon 10.2.1920 menenssä X
1920 Suomalaisvalta Petsamossa 10.2 -22.3.1920, siniristilippu ensimmäisen kerran salkoo Alaluostarilla 25.2.1920 X
1920 Bolsevikit nousivat maihin Trifonassa 22.3.1920; suomalaiset vetäytyivät rajan yli Suomeen 4.4.1920 X
1920 Tarton rauhansopimuksella 14.10.1920 Petsamo liitettiin Suomeen X
1920 Petsamon komitea jätti mietintönsä 9.10.1920 X