Rajasopimus Norjan ja Venäjän välillä
Petsamon asema muuttuu – yhteishallinnosta rajalinjaan
Tausta
Vuonna 1826 solmittiin Norjan ja Venäjän välinen rajasopimus, joka päätti vuosisatoja jatkuneen yhteishallintoalueen aikakauden. Petsamo jäi Venäjän puolelle, ja alueen hallinnollinen asema muuttui pysyvästi.
Sopimuksen sisältö – tiivistetysti
- Rajalinja määriteltiin yksityiskohtaisesti: vuonot, joet, saaret ja kylät jaettiin.
- Paikallisille asukkaille annettiin oikeus jäädä tai siirtyä rajan toiselle puolelle kolmen vuoden kuluessa.
- Lappalaisille taattiin uskonnonvapaus ja oikeus kalastukseen ja metsästykseen siirtymäkauden ajaksi.
- Yhteiskäyttöalueet, kuten porojen laidunmaat, jaettiin ja rajattiin uudelleen.
- Rajamerkit tuli tarkistaa ja uusia 25 vuoden välein (1847 julistus).
Vaikutus Petsamoon
Sopimus loi pohjan myöhemmille kiistoille ja aluepyrkimyksille – erityisesti Suomen näkökulmasta, kun Jäämeren yhteyttä alettiin tavoitella uudelleen. Samalla se katkaisi kolttien ja saamelaisten perinteiset kulkureitit ja muutti alueen hallintoa.
�� Ruotsinkielinen alkuperäisteksti: Läs hela traktaten från år 1826
�� Alkuperäinen teksti käännettynä suomenkielelle: Lue koko teksti suomeksi