Petsamon merialueen haltuunotto ja Vartioalus Turja

Övertagandet av Petsamos havsom-råde och bevakningsfartyget Turja

Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhansopimuksella vuonna 1920, ja alueen hallinta siirtyi käytännössä Suomen vastuulle vuoden 1921 aikana. Ensimmäisiä järjesteltäviä asioita oli rajavartioston toiminnan käynnistäminen. Merialue oli tuolloin suurelta osin tutkimaton ja tuntematon, joten sen kartoittaminen tuli välttämättömäksi. Ensimmäinen tehtävä oli selvittää merimerkkien tarve ja laatia niistä suunnitelma. Myöhemmin ryhdyttiin laatimaan myös varsinaista merikarttaa. Näistä merialueen merkeistä ja kartoista kerrotaan omissa erillisissä jutuissaan.

Petsamo fogades till Finland genom freden i Tartu år 1920, och förvaltningen av området övergick i praktiken till Finland under år 1921. En av de första uppgifterna var att organisera gränsbevakningen. Havsområdet var till stora delar outforskat och okänt, vilket gjorde kartläggningen nödvändig. Först utreddes behovet av sjömärken och en plan för dem gjordes upp. Senare utarbetades även sjökort. Dessa märken och kartor behandlas i separata texter.

Vartioalus Turjan tarina / Bevakningsfartyget Turjas historia

FI: Petsamon kalastajat vaativat alueelle vartioalusta, sillä ulkovaltojen kalastus-alukset tunkeutuivat valvomattomille Petsamon aluevesille harjoittamaan niin sanottua trawlausta (nyk. troolaus). Valvonta-aluksen tarve oli ilmeinen myös rajavartiostolle, josta myöhemmin muodostui merivartiosto. Asia eteni eduskunnan käsittelyyn, mutta kohtasi yllättävää vastustusta erityisesti oikeistopuolueiden taholta, jotka vähättelivät kalastuksen valvonnan merkitystä. Kuitenkin aloite eteni valtiovarainvaliokuntaan ja suunnittelurahoitukseen.

SV: Fiskarna i Petsamo krävde ett bevakningsfartyg till området, eftersom utländska fiskefartyg trängde in på de obevakade finska territorialvattnen vid Petsamo för att bedriva så kallad trawling (numera kallad trålning). Behovet av ett bevakningsfartyg var uppenbart också för gränsbevakningen, som senare blev kustbevakning. Frågan togs upp i riksdagen men mötte oväntat motstånd, särskilt från högerpartier som tonade ned betydelsen av fiskerikontroll. Initiativet gick ändå vidare till finansutskottet och planeringsanslag beviljades.

Suunnittelun haasteet / Planeringsutmaningar

FI: Ensimmäiset ehdotukset aluksen rakenteesta ja varustuksesta olivat kevyttä luokkaa. Selvitysten edetessä kuitenkin ilmeni, että aluksen tuli kyetä kulkemaan myös jääolosuhteissa. Tämä oli uusi näkökulma, sillä Petsamonvuonon Liinahamarin satama tunnettiin “jäätymättömänä”. Käytännössä vuono kuitenkin jäätyi lähes joka talvi muutamiksi päiviksi, ja Trifonan-sataman uoma jäätyi kokonaan, estäen laivaliikenteen. Jäävahvistusten lisääminen nosti aluksen hintaa huomattavasti yli alkuperäisen arvion.

SV: De första förslagen till fartygets konstruktion och utrustning var av lättare typ. Under utredningens gång blev det dock klart att fartyget måste kunna gå också i isförhållanden. Detta var en ny utgångspunkt, eftersom hamnen i Liinahamari i Petsamofjorden ansågs vara “isfri”. I praktiken frös fjorden ändå nästan varje vinter under några dagar, och farleden till Trifona hamn frös helt, vilket stoppade sjötrafiken. Förstärkningarna för isgång höjde kostnaderna avsevärt över den ursprungliga kalkylen.

Varustelun poliittinen kiista / Den politiska striden om utrustningen

FI: Seuraavaksi esiin nousi aluksen varustelu. Asiantuntijat esittivät tutkalaitteiden lisäksi tykkivarustusta, ja myöhemmässä käsittelyssä myös miinanlaskuvarustusta. Tämä herätti poliittisesti vasemmalla voimakasta vastustusta, sillä heidän näkemyksensä mukaan tarkoitus ei ollut rakentaa sota-alusta. Käytännössä aseeton vartioalus olisi kuitenkin ollut merkityksetön eikä olisi kyennyt häätämään vieraita aluksia alueelta.

SV: Därefter aktualiserades frågan om fartygets utrustning. Förutom radar föreslog experterna även kanonbestyckning, och senare togs även minläggningsutrustning upp. Detta väckte starkt motstånd på den politiska vänsterkanten, eftersom avsikten enligt dem inte var att bygga ett krigsfartyg. I praktiken skulle dock ett obeväpnat bevakningsfartyg ha varit verkningslöst och oförmöget att avvisa främmande fartyg från området.

Päätöksen viivästyminen ja sisäministerin ratkaisu / Fördröjda beslut och inrikesministerns beslut

FI: Kiistely viivytti aluksen rakentamista. Suunnitteluun ja rakentamiseen oli varattu rahoitusta, mutta kokonaisrahoitus oli edelleen päättämättä. Sisäministeri Itkonen päätti lopulta tilata aluksen, koska sen tarve oli kiistaton ja poliittinen kinastelu esti etenemisen. Lopullinen hinta-arvio täydellä varustuksella oli lähes miljoona markkaa, kun ennakolta oli esitetty varattavaksi hieman yli 700 000 markkaa.

Eduskunta ei ollut käsitellyt varsinaista tilauspäätöstä, joten rahoituspäätös puuttui. Tämä johti uuteen riitaan eduskunnassa, jossa pieni joukko vastustajia vaati asian viemistä valtakunnanoikeuteen, väittäen sisäministerin ylittäneen valtuutensa. Kiistan pitkittyessä sisäministeri Itkonen erosi tehtävästään. Lopulta eduskunta hyväksyi tilauksen ja rahoituksen. Jopa tämän jälkeen esitettiin huoli siitä, että aluksen siirtäminen pohjoiseen olisi vaarallista jääolosuhteiden vuoksi.

SV: Tvisten fördröjde byggandet av fartyget. Medel hade reserverats för planering och byggnation, men den slutliga finansieringen var ännu inte fastställd. Inrikesminister Itkonen beslutade till slut att beställa fartyget, eftersom behovet var obestridligt och den politiska tvisten hindrade framsteg. Den slutliga kostnadskalkylen med full utrustning uppgick till nästan en miljon mark, medan man först hade föreslagit något över 700 000 mark.

Riksdagen hade inte behandlat det egentliga beställningsbeslutet, och därmed saknades också ett formellt finansieringsbeslut. Detta ledde till en ny konflikt i riksdagen, där en liten grupp motståndare krävde att frågan skulle föras till riksrätten med hänvisning till att inrikesministern överskridit sina befogenheter. När tvisten drog ut på tiden avgick inrikesminister Itkonen. Till slut godkände riksdagen beställningen och finansieringen. Även därefter uttrycktes oro för att isförhållandena i norr kunde vara farliga för ett svagt fartyg vid överföringen.

Turjan synty / Turjas tillkomst

FI: Vartioalus valmistui kesällä 1928. Alukselle haettiin julkisesti nimiehdotuksia, ja valituksi tuli Turjanmereen viittaava nimi Turja. Heinäkuussa 1928 alus oli valmis siirtymään vesille ja kotiinsa Liinahamariin. Tästä tarina jatkuu elokuusta 1928 aina vuoteen 2025 ja edelleen.

SV: Bevakningsfartyget färdigställdes sommaren 1928. Namnförslag efterlystes offentligt, och det valda namnet blev Turja, med anknytning till Turjahavet. I juli 1928 var fartyget klart att tas i bruk och gå till sin hemmahamn Liinahamari. Härifrån fortsätter berättelsen från augusti 1928 ända till år 2025 och vidare.

Lähteet / Källor: Kansallisarkiston digitoidut sanomalehdet – koonnut / sammanställt: Topi K.

  • Vartioalus Turja / Bevakningsfartyget Turja

    FI: Aluksen tarina, valokuvat ja laaja Flip-kirja.
    Avaa Flip-kirja (FI)

    SV: Fartygets historia i korthet. Läs den svenska artikeln här:
    Sammandrag på svenska

    • Lisää aiheesta / Mer om ämnet

    ← Palaa pääsivulle / Tillbaka till huvudsidan