Varejoki-ryhmän laulukirja 2010
Laulukirja on loppuun myyty
CD-levyjä ehkä saamme toimitukseen myöhemmin
Varejoki-Ryhmä
Varejoki-Ryhmä on rekisteröimätön porukka, joka on puoli vuosisataa kokoontunut "tarpeen vaatiessa" harjoittelemaan lauluja. Petsamo ja petsamolaisten asutusalue Varejoki eli Lapin Kolmio on ryhmän ainoa yhteinen nimittäjä. Kokoontumispaikka on ollut Varejoen kyläkoulu, tarkoituksena musiikin ja sketsien tekeminen eli petsamolaiskulttuurin tallentaminen ja rikastaminen. Vuosikymmenten tekemisen tuloksena on syntynyt kymmeniä lauluja, joita on esitetty petsamolaistapaamisissa ja muissa tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomaillakin. Ryhmässä on suurimmillaan ollut yli nelisenkymmentä henkilöä, nykyisin harjoitusiltoihin kokoontuu vajaat parikymmentä vanhenevaa laulajaa.
Varejoki-Ryhmää ovat alusta saakka vetäneet koulunjohtaja Antero Kinnunen ja kirjailija Mirjam Käl-käjä. Mirjam kirjoittaa laulujen sanat ja näytelmät ja vastaa näyttämöllisestä ohjauksesta, Antero säveltää ja harjoittaa musiikin. Muita petsamolaislähtöisiä sanoittajina ovat jo edesmenneet petsamolaiset Helka-Helena Talvitieva, Kalle Pääskylä, Unto Raekallio, Jussi Kurtti ja Mikko Ollikainen, seuraavaa sukupolvea edustavat Anita Kraatari, Artturi Ranta, Esa-Tapani Eskola ja Erno Paasilinna. Säveltäjinä esiintyvät Kinnusen ohella Unni Nikkinen, Ykä Mattila, Usko Rauhala ja Artturi Ranta. Olemme poimineet ohjelmistoomme myös muiden kuin petsamolaisten Petsamo/Varejoki-aiheisia lauluja.
Jokaisella laululla on tarinansa. Usein ne syntyivät tiettyyn tilanteeseen, tilauksesta. Varejoen raivaajat tehtiin Varejoen raivaajamuistomerkin paljastustilaisuuteen v 1986. Soi metsä, kumaja korpi ja Minä kuuta kuulostelen tilattiin Kemiin runonlaulaja Marina Takalon reliefin juhlalliseen paljastustilaisuuteen v 1991. Petsamon sankarivainajille laulettiin ensi kerran Petsamon sankarivainajien kunniataulujen paljastustilaisuudessa tiedekeskus Arktikumissa Rovaniemellä v 1997. Onnittelulaulusta on tullut kaikkien Varejoen petsamolaisten oma syntymäpäivälaulu. Mutta usein laulut syntyivät tunnetilasta tai koskettavasta kokemuksesta. Ilosen pojan kotikäynti syntyi, kun olimme v 1990 ensimmäisellä turistimatkalla entisellä kotiseudullamme ja Hepoahon Matti asteli Parkkinassa Petsamovuonon hierualla ja lausui runon ajatukset ääneen. Melancolin ja Evakon kehtolaulun runot kiertyivät säveleeseen, kun Antero toi nipun nuotteja ja sanoi: Tee noihin sanat. Sivakkalaulu syntyi erään petsamolaispojan kertomuksesta.
Laulut on tässä julkaisussa järjestetty aiheiden mukaisesti. PETSAMON ASUTTAMISESTA sisältää Petsamon elämää kuvaavia lauluja, IKUINEN EVAKKO kuvaa evakkovuosien tunnelmia, VAREJOEN VALSSI sisältää tapahtumia ja tuntoja asutustoiminnan alkuvaiheilta. PAKETTIPELTOLAULU kuvaa maalta- ja maastamuuttoaikaa, MINUN MAANI - laulut peilaavat nyky-Petsamon herättämiä ajatuksia ja uusien sukupolvien mietteitä Petsamosta. SOI METSÄ, KUMAJA KORPI sisältää luontoa, Lappia, ihmisen tuntoja kuvaavia lauluja ja ONNITTELULAULU-osuuden laulut sopivat merkkipäivää viettäjälle.
Varejoki-Ryhmän lauluja on aikaisemmin julkaistu kahdessa lauluvihkosessa ja kahdella äänitteellä.
Tervolan Varejoella 1.6.2010
Toimittajat Mirjam Kälkäjä ja Antero Kinnunen
Nuottikirjoitus Veikko Kalliosalo