KirjallisuusBlogi


Tämä blogi on tarkoitettu Petsamon ja Kuolan sekä Vienan Karjalan historiaa , kuin myös näiden alueiden asukkaiden myöhempiä vaiheitakin käsittelevien kirjojen lukijoille, kirjojen arviointiin ja kertomiseen lukukokemuksestaan.

Blogiin tarkoitetut tekstit tulee lähettää Petsamo-Seuran yhteystiedoilla ja ne siirretään sivustolle.

Tekstin pituutta ei varsinaisesti rajata, mutta 2-3 arkkia lienee jo aika pitkä teksti, johon kyllä mahtuu painavakin sanottava.

Kopioi ja linkitä kaverille

https://www.petsamoseura.net


Arvosteltuja ja kommentoituja kirjoja ja kirjallisuutta:


Elina Kahla - Petsamon marttyyri


Näkökulma Lapin Kansa 16.11.2021

Lapin sota historian marginaalissa

Marja Tuominen kulttuurihistorian professori ja Tiina Harjumaa kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Lapin yliopisto



10.11.2021

Kerro lukukokemuksesi Murtunut unelma Petsamosta tai muusta lukemastasi kirjasta
Tuomo Korteniemi (toim.):
Murtunut unelma Petsamosta, Väyläkirjat, 2019, 334 sivua.
Tietoteos Murtunut Unelma Petsamosta ilmestyi vuonna 2019. Kirjan on Erkki Liljan, Topi Kunnarin, Jarmo Lahtisen, Veli-Pekka Lehtolan, Kalevi Mikkosen ja Seppo J. Partasen teksteistä ja arkistolähteistä toimittanut Tuomo Korteniemi.

.

Luin kirjan ensimmäisen kerran pari vuotta sitten. Sen selkeys ja kattavuus innostivat; en malttanut laskea teosta käsistäni ennen kuin viimeinenkin sivu oli luettu. Kirja piirtää selkeän kronologisen kartan lukijan mieleen ja vie mukanaan matkalle ajassa - aikamatkalle, joka on satoja vuosia arvailuja pidempi. Kirja yllätti sillä, kuinka reittitutkimuksia Jäämerelle pääsystä tehtiin jo 1500 luvulla, kun Kaarle Herttua mieli Petsamon ja Kuolankin saamista valtaansa.

.

Kun Suomi tuli osaksi Venäjän kuningaskuntaa, rajoittui Jäämerelle pääsy. Aleksanteri toinen lupasi Suomelle Jäämeren rantoja, mutta tämä lupaus unohtui. Ensimmäisen maailmansodan seuraukset ja Suomen itsenäistyminen antoivat mahdollisuuden unelmoida uudelleen Jäämeren satamasta sekä Petsamosta. Petsamon koltat, alueen alkuperäiskansa, puolustivat elintilaansa ja kalastusalueitaan jääden kuitenkin poliittisten tapahtumien jalkoihin. Tehtiin ajotie Petsamoon ja Jäämerelle sekä rakennettiin Petsamon teitä. Tarton rauhan 1920 myötä Suomi sai toisenkin käsivarren: Petsamo liitettiin Suomeen!

.

Jo 1921 etsittiin tuntureista mineraaleja ja vuodesta 1935 availtiin kaivostoimintaa Nikkelissä. Tie Liinahamariin valmistui 1931. Matkailua kehitettiin ja sekä taloudellinen että tieteellinen tietämys kasvoi. Petsamosta kirjoitettiin melkeinpä vain tietokirjallisuutta. Muutamia novellikokoelmiakin löytyi.

.

Petsamoa ajateltiin lähinnä tulevaisuuden maana, jossa valtameri ja vuonot olivat uusia nähtävyyksiä. Petsamosta uneksittiin paikkana, jossa voi rentoutua ja hengittää. Vaikka Petsamo olikin monikansallinen, sitä kuvattiin mielellään yksikielisenä. Talvisota 1939-1940 pirstoi kodit, mursi monta unelmaa ja vei petsamolaisia evakkoon, mutta sodan päätyttyä palattiin takaisin ja rakennettiin paljon. Tuolloin laajennettiin myös Liinahamarin satamaa. Jatkosota 1941-1944 särki sekä sydämet että unelmat. Evakkotaival oli raskas. Petsamo menetettiin; se säilyi vain muistoissa, kertomuksissa, lauluissa ja kirjoissa. Petsamoon tehtiin matkojakin. Meille, jotka emme näille matkoille syystä tai toisesta päässeet, juuri kirjallisuus on tie matkustaa.

.

Teos Murtunut Unelma Petsamosta on oiva tietopaketti karttoineen ja kuvineen. Aivan kuin pakettimatka vuosisatojen läpi niin jälkipolville, nuorille, kyselijöille, petsamolaisille, petsamolaisuudesta kiinnostuneille ja historiasta enemmän haluaville. Nyt voimme matkata vain unelmissa - särkyneissä sellaisissa.

.

Petsamo-Seura kerää ja välittää muistoja ja tietoa Petsamosta ja petsamolaisista.


Tätä kirjaa voin suositella! - Leila Sert os Kuittinen