Petsamo-Seuran historiaa

Petsamo-Seura ry:n arkistoa Oulun maakunta-arkistossa

Petsamo-Seura ry täyttää 40 v. 2012. Pyhäinpäivänä 2012 Oulussa juhlitaan merkkivuotta. Juhlavuodelle ilmestyy seuran historiikki, joten toistaiseksi tälle sivulle ei lisätä aineistoa.

Petsamo-Seura ry perustettiin Pyhäinpäivänä 1972 Oulussa.

Petsamolaiset olivat hajaantuneet eri puolille maata, suurin osa Lapin ja Oulun lääneihin. Petsamo- Seuran perustamisajatuksena oli saattaa petsamolaiset jälleen yhteyteen keskenään.

Perustavassa kokouksessa Hotelli Arinassa olivat läsnä mm. Sirkka Blomqvist, Arvi Granroth, Jukka Hakosalo, Maj Kolehmainen, Lempi Korva, Yrjö Niemenkari, Väinö Ollikainen, Helka-Helena Talvitieva ja Auli Viitala. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Ollikainen.

Petsamo-Seura ry toimii edelleen petsamolaisten yhdyssiteenä ja yhteisen kotiseutuhengen ylläpitäjänä. Jäsenmäärä on vaihdellut vuosien myötä. Korkeimmillaan jäsenmäärä oli vuonna 1990, 571 jäsentä. Vuonna 2006 jäseniä oli 390.

Toiminnat ovat vuosien mittaan muuttuneet, niin kuin aikakin. Toiminnan tuloksena on tuleville sukupolville jäänyt muistomerkkejä Petsamon maakunnan elämästä ja olemassaolosta. Petsamo-Seura ry on poistanut Petsamon kokoisen valkean läikän Suomen kartasta. Se on piirtänyt Petsamon ja sen kansan kuvan kansakunnan muistiin.

Petsamo-Seuran vuoteen 1996 mennessä kertynyt arkistomateriaali on Oulun Maakunta-arkiston Petsamo-Seura ry:n arkistossa.


Petsamo-Seura ry:n puheenjohtajat:


Väinö Ollikainen 1972-73
Liisa Blomqvist 1975-76
Yrjö Mosorin 1977-1988
Jorma Savukoski 1989-1999
Arvo Kaarninen 2000 -2009

Toivo Kunnari 2010-

Petsamolaista-lehti

petsamolaista.jpg

Seuran toiminta-ajatuksena oli myös Petsamo-muistojen kokoaminen. Sitä varten perustettiin vuonna 1975 vuosittain ilmestyvä lehti, Petsamolaista.

Petsamolaista - vuosijulkaisu on poliittisesti sitoutumaton, petsamolaisten ja Petsamosta kiinnostuneiden muistojen ja keskustelun areena.

Lehti on ilmestynyt joka vuosi ja se sisältää runsaasti petsamolaisten muisteluksia ja valokuvia sekä historiaa Petsamosta ja petsamolaisista. Kirjoittajina on kymmeniä petsamolaisia tai heidän jälkeläisiään tai Petsamosta kiinnostuneita asiantuntijoita.

Petsamolaista-lehden toimittajat:
Liisa Blomqvist 1975
Rauni Kivilinna 1976
Unto Äärelä 1977-1985
Inkeri Kamula ja Marjaana Kamula-Kummu 1986-1995
Mirjam Kälkäjä 1996-

Petsamolaisten tapaamiset

Kesäkokoukset


Kesäkokouksia pidettiin eri puolilla Suomea ja Norjassakin. Juhlapaikkoina on ollut mm Norjan Svanvik Paatsjoen rannalla 7.7.1990. Juhlassa oli paljon paikallista ja suomalaista ohjelmaa.

Suomessa on tavattu mm. petsamolaisten suurimmilla sijoittumisalueilla Inarin kunnan Ivalossa ja Tervolan Varejoella. Muita paikkoja ovat olleet mm. Pohtimolampi Rovaniemen maalaiskunnassa, Kalajoki ja Haukipudas Oulun läänissä. Kalajoella muisteltiin evakkoaikoja - suurin osa petsamolaisista oli sijoitettu Kalajoelle vuosien 1944-1946 välisenä aikana.

Kaukaisin kesäkokous oli onnistunut tapaaminen Laitilassa v.1991. Vuonna 1996 viriteltiin sääntömuutosta: kesätapaamisesta luovuttaisiin ja järjestettäisiin vain yksi vuosittainen tapaaminen seuran perustamispäivänä Pyhäinpäivänä. Seuran sääntöuudistus toteutui 6.5.1998.

Pyhäinpäivän tapaamiset

Toiminnan pääpaino on ollut vuosittain Pyhäin päivänä pidettävä vuosikokous ja tapaamisjuhla. Päivän ohjelma on pysynyt pääosin muuttumattomana, johtokunnan kokous, yleinen kokous, jossa päätetään tileistä ja valitaan toimihenkilöt, ohjelmatuokio sekä yhteinen päivällinen ja iltajuhla. Juhlapaikkoina ovat olleet Suomen pohjoiset kaupungit Rovaniemi, Kemi, Oulu ja Tornio.Kesällä 1990 oli ensi kertaa sotien jälkeen päästy käymään Petsamossa. Se virkisti petsamolaisten yhteishenkeä ja syyskokous Kemissä keräsikin noin 400 petsamolaista.”Se oli muisteluspäivä Petsamon matkoista. Se, että ensi kerran oli saimme astua oman rakkaan syntymäseutumme ja olinpaikkamme maan kamaralle, kohotti mielialaa ja antoi toivoa uudesta, paremmasta ajasta, jolloin pääsisimme sinne uudestaan ja myös Trifonaan asti”, kirjoitetaan toimintakertomuksessa.

800_mod_2007_salintaysi_yleisoa.jpg.png


Petsamo-Seuran hallituksissa toimineet jäsenet 1972-

Petsamo-patsas Ivalossa ”Jäämeren kansan evakkotie”





1980-luvulla toimivat Petsamo Seuran alaosastot Rovaniemellä, Kemissä ja Ivalossa. Ivalolaiset kantoivat suurimman toiminnallisen vastuun Petsamo-patsashankkeesta. Kuvanveistäjä Ensio Seppäsen veistos ”Jäämeren kansan evakkotie” seisoo keskeisellä paikalla Ivalon kylässä, Jäämeren tien lähtökohdassa. Petsamo-patsaan paljastusjuhlaa vietettiin Ivalossa 13-14.7.1985. Läsnä oli tuhat ihmistä.

Historiateos Turjanmeren maa

turjanmeren.jpg

Kuusamossa pidettiin runsasohjelmainen seminaari v. 1993, jonka arvokkaat historialliset esitykset enteilivät Petsamon tieteellisen historian kokoamista ja julkaisemista. Valittiin historiakirjatoimikunta, jota johti Mirjam Kälkäjä, sihteeriksi valittiin Marjaana Kamula-Kummu, jäseniksi Lempi Korva, Jorma Savukoski, Samuli Onnela ja Jouko Vahtola.Viiden vuoden työurakan jälkeen, vuonna 1999, ilmestyi teos Turjanmeren maa, Petsamon historia vv. 1920-1944. Toimitustyön tekivät professori Jouko Vahtola ja maakunta-arkiston johtaja Samuli Onnela, valokuvatoimittajana kuvaosaston päällikkö Veikko Aitamurto. Kirjassa on n. 800 sivulla 25 tutkijan artikkelit, yli 400 valokuvaa, joista suuri osa ennen julkaisemattomia, n. 70 henkilöprofiilia sekä Petsamon historian kronikka. Kirja julkistettiin toukokuussa 1999 Lapin Maakuntapäivän yhteydessä Kemin kulttuurikeskuksessa.



Sankarivainajien muistolaatat

12082010041.jpg

Samaan aikaan historiakirjahankkeen kanssa oli vireillä Petsamon sankarivainajien nimien keräys ja muistolaattojen saaminen Rovaniemelle Tiedekeskus Arktikumiin. Nimien keräämisessä teki Arvo Kaarninen suuren urakan. Juhlava muistotaulujen paljastusjuhla vietettiin 1.11.1997. Laatat paljasti prikaatikenraali Kauko Taskila, sotilassoittokunta esiintyi musiikkikapteeni Sompin johtamana, Varejoki-Ryhmä esitti Mirjam Kälkäjän sanoittaman ja Antero Kinnusen säveltämän laulun Petsamon sankarivainajille.Muistotilaisuudesta lähetettiin seuran-puheenjohtaja Arvo Kaarnisen johtama seppelpartio Rovaniemen sankarivainajien muistopatsaalle.

Petsamon sankarivainajien ja kotiseudulle jääneiden vainajien muistomerkki


Vuoden 2005 vuosikokouksen ja -juhlan yhteydessä paljastettiin Petsamon sankarivainajien ja kotiseudulle jääneitten vainajien muistomerkki Inarin Nellimissä, ortodoksisen temppelin vierelle. Patsaan suunnitteli kuvanveistäjä Ensio Seppänen ja sen paljasti maaherra Hannele Pokka. Tilaisuudessa oli läsnä suuri joukko petsamolaisia sekä seurakuntien ja kuntien johtohenkilöitä.

Alun perin muistomerkki oli tarkoitus pystyttää Petsamon Parkkinaan, kirkon raunioiden lähettyville, mutta vuosikausien neuvottelut Venäjän viranomaisten kanssa eivät johtaneet tuloksiin ja niin päädyttiin Nellimiin, josta rajalle on vain muutama kilometri.

800_mod_muistopaaden_paljastus_hannele_pokka.jpg.png

Kiitokset norjalaisille evakkojen isännille
Kesätapaamiseen Laitilassa vuonna1991 saatiin norjalaisilta viesti, jossa kutsuttiin Pohjois-Norjaan sijoitettuja petsamolaisia talvisodan evakkoja uudelleen tapaamiseen.

Vuonna 2001 Petsamo-Seura ry:n delegaatio: Arvo Kaarninen, Jorma Savukoski ja Väinö Regina sekä tulkki Olav Beddari tekivät matkan Pohjois-Norjan läänien maaherrojen luo vieden petsamolaisten kunnioittavat kiitokset ja tervehdykset.